Suomalaisen Pursiseuran säännöt

Hyväksytty syyskokouksessa 14.12.2020


1 § Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on
- herättää ja ylläpitää harrastusta purjehdusurheiluun, retki- ja matkapurjehdukseen sekä merenkulkuun
- kehittää ja edistää jäsentensä tietoa ja taitoa purjehduksessa, merenkulussa ja merimiestaidossa
- erityisesti nuoriin kohdistuvan tiedotus-, ohjaus- ja valmennustoiminnan avulla tuoda nuoria purjehdusurheilun pariin
- herättää ja ylläpitää jäsentensä keskuudessa hyvää toverihenkeä ja oikeaa purjehtijan mieltä.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa
- järjestämällä purjehdus- ja harjoituskilpailuja, koulutustilaisuuksia sekä muita purjehdustoimintaa edistäviä tilaisuuksia yksin ja yhdessä muiden purjehdus- ja veneily-yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa.
- valvomalla jäsentensä etuja yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa
- järjestämällä matka- ja eskaaderipurjehduksia
- hankkimalla omistukseensa tai hallintaansa jäsentensä käytettäväksi satama- ja telakointialueita ja laitteita, huone- ja hallitiloja sekä rantautumisalueita
- järjestämällä talkoita yhdistyksen kiinteän omaisuuden ja kaluston ylläpitämiseksi
- järjestämällä yhdistyksen jäsenille sekä muille purjehdushenkisille tilaisuuksia miellyttävään ja hyödylliseen yhdessäoloon ja ajanviettoon.

4 § Yhdistyksen lippu ja sen käyttö

Yhdistyksen tunnuksena on Suomen lipusta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu erikoislippu.  
SPV:n katsastajakurssin käyneet katsastajat katsastavat veneet vuosittain. Katsastetut veneet merkitään luetteloon, joka on samalla huvialusten lipusta annetussa asetuksessa (292/1983) tarkoitettu rekisteri seuran lipun käyttöön oikeutetuista veneistä.

5 § Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat
- vuosijäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymis- ja vuosimaksun
- jäsenet, jotka on hyväksytty vakinaisiksi jäseniksi ennen 2020 hyväksytyn sääntömuutoksen voimaantuloa tai jotka on hyväksytty jäseneksi ennen 28.2.1993 ja ovat suorittaneet 30 vuoden ajalta vuosijäsenen jäsenmaksun taikka jotka on hyväksytty 6 §:n mukaisesti vakinaisiksi jäseniksi
- kunniajäsenet, jotka ovat jäsenmaksuista vapaat
- opiskelijajäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän, vuosijäsenten vastaavia maksuja alhaisemman liittymis- ja vuosimaksun, sen vuoden lopusta, jolloin täyttävät 18 vuotta sen vuoden loppuun, jolloin täyttävät 27 vuotta
- juniorijäsenet, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ja jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymis- ja vuosimaksun.
- kannattajajäsenet, jotka voivat olla oikeus- tai luonnollisia henkilöitä ja maksavat hallituksen kanssa sopimansa vuosimaksun.

Seuran vuosijäseneksi liittyvältä tai liittyneeltä, vuosi- tai vakinaisen jäsenen samaan ruokakuntaan kuuluvalta puolisolta peritään syyskokouksen määräämä alempi liittymis- ja vuosimaksu. Vastaavasti alemmat liittymis- ja jäsenmaksut peritään vuosijäseniltä sen vuoden lopusta lähtien, jona ovat täyttäneet 70 vuotta.

Hallituksella on oikeus myöntää jäsenille alennusta tai vapauttaa jäsen yhdistyksen jäseniltään perimistä maksuista iän, sairauden, opiskelun, varusmiespalveluksen, pitempiaikaisen toisella paikkakunnalla oleskelun tai muun pätevän syyn johdosta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § Jäseneksi hyväksyminen

Vuosi-, opiskelija- ja juniorijäseneksi hyväksyy yhdistyksen hallitus yksityisiä henkilöitä yhdistyksen kahden jäsenen antaman kirjallisen puoltolauseen tai hallituksen määräämän jäsenensä haastattelun perusteella.

Kunniajäseneksi voi yhdistyksen hallitus kutsua yksimielisellä päätöksellään henkilön, joka on erityisen ansioituneesti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa.

Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä yhteisön tai yksityisen henkilön, joka ilmoittaa haluavansa edistää yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa.

Yhdistyksen kokous voi erityisistä ansioista hallituksen esityksestä hyväksyä vakinaiseksi jäseneksi seuran jäsenen.

7 § Jäsenen erottaminen ja ero

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo näitä sääntöjä tai yhdistyksen toimintaa koskevia yhdistyksen kokouksen tai hallituksen vahvistamia muita sääntöjä taikka urheilun eettisiä periaatteita ja tekoa tai menettelyä on pidettävä erityisen moitittavana. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on annettava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Päätös astuu voimaan heti, jollei siitä valiteta. Erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaamisesta. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Hallitus voi erottaa jäsenyydestä henkilön, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa tai seuralle kuuluvan muun maksun eikä kehotuksesta huolimatta ole maksanut sitä kuuden kuukauden kuluessa kehotuksesta. Tästä päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla suullisesti eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa. Tällöin hänen on suoritettava jäsenmaksunsa eroamisvuodelta.

8 § Hallitus ja toimihenkilöt

Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu
- kommodori
- kaksi varakommodoria
- neljästä kahdeksaan jäsentä.

Kommodori ja varakommodorit valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että vuosittain puolet heistä on erovuorossa.
Hallitus valitsee ja nimeää seuran tarpeelliset työntekijät, vastuuhenkilöt, työryhmät ja toimikunnat.

9 § Hallituksen kokoukset ja yhdistyksen nimenkirjoitus

Yhdistyksen hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Kommodorin ollessa estyneenä tai esteellisenä hoitamaan tehtäviään toimii jompikumpi varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli heilläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi kommodoria yhdessä, joku kommodori yhdessä muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen kanssa tai yksi hallituksen siihen määräämä henkilö yksin.

10 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätösasiakirjat on jätettävä tilintarkastukseen helmikuun 10 päivään mennessä ja näiden on palautettava tilit lausuntoineen hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.

11 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukset ovat
- kevätkokous toukokuun loppuun mennessä
- syyskokous joulukuun loppuun mennessä
- ylimääräinen kokous, joka kutsutaan koolle tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään 1/10 koko yhdistyksen jäsenluvusta sen koolle kutsumista aiheen ilmoittaen kirjallisesti vaatii.

Hallitus kutsuu kokoukset vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu julkaistaan joko jäsenille lähetetyllä kirjeellä, sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen, jäsenjulkaisussa tai seuran verkkosivulla.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta, mikäli tästä on mainittu kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi mainittava, jos kokoukseen postitse tai teknisen apuvälineen avulla osallistuvan puhevallan käyttäminen on rajoitettua.

12 § Kevät- ja syyskokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
5. Kevätkokouksessa lisäksi esitetään ja päätetään
    5.1 Vuosikertomus
    5.2 Tilinpäätös
    5.3 Tilintarkastajan lausunto
    5.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen
    5.5 Vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille
6. Käsitellään kokouksen käsiteltäväksi valmistellut asiat sekä ne kysymykset, jotka kokous erikseen päättää ottaa käsiteltäväkseen
7. Kokouksen päättäminen

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
5. Hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen
6. Kommodorin ja kahden varakommodorin valinta seuraavaksi toimikaudeksi, joka alkaa seuraavan vuoden alusta lukien
7. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
8. Hallituksen muiden jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, joiden toimikausi alkaa seuraavan vuoden alusta lukien
9. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta
10. Toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion ja liittymis- ja jäsenmaksujen vahvistaminen seuraavalle vuodelle
11. Käsitellään kokouksen käsiteltäväksi valmistellut asiat sekä ne kysymykset, jotka kokous erikseen päättää ottaa käsiteltäväkseen
12. Kokouksen päättäminen.

13 § Äänestys ja äänioikeus

Oikeutettuja tekemään esityksiä ja äänestämään yhdistyksen kokouksissa ovat yhdistyksen vuosi-, vakinaiset, opiskelija- ja kunniajäsenet sekä 15 vuotta täyttäneet juniorijäsenet. Kannattajajäsenillä on ainoastaan puheoikeus.

14 § Äänestysmenettely

Yhdistyksen ja hallituksen kokouksien äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä toisin määrätään. Äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaalissa, jossa ratkaisee arpa.

Vaalit on suoritettava salaisina, jollei kokous yksimielisesti päätä avoimista vaaleista.

15 § Sääntöjen muutos ja yhdistyksen purkaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ja yhdistys voidaan purkaa, jos siitä tehtyä ehdotusta on kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä kokouksessa kannattanut vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä.

16 § Varat yhdistyksen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.