SPS:n säännöt


Suomalainen Pursiseura ry:n säännöt

Hyväksytty syysvuosikokouksessa 29.11.2010 ja kevätvuosikokouksessa 21.3.2011.

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on

- herättää ja ylläpitää harrastusta purjehdusurheiluun, retki- ja matkapurjehdukseen sekä merenkulkuun

- kehittää ja edistää jäsentensä tietoa ja taitoa purjehduksessa, merenkulussa ja merimiestaidossa

- erityisesti nuoriin kohdistuvan tiedotus-, ohjaus- ja valmennustoiminnan avulla tuoda nuoria purjehdusurheilun pariin

- herättää ja ylläpitää jäsentensä keskuudessa hyvää toverihenkeä ja oikeaa purjehtijan mieltä.

3 §

Tarkoitustaan yhdistys pyrkii toteuttamaan

- järjestämällä purjehdus- ja harjoituskilpailuja, koulutustilaisuuksia sekä muita purjehdustoimintaa edistäviä tilaisuuksia

- järjestämällä matka- ja eskaaderipurjehduksia

- hankkimalla omistukseensa tai hallintaansa jäsentensä käytettäväksi satama- ja telakointialueita ja laitteita, huone- ja hallitiloja sekä rantautumisalueita

- järjestämällä talkoita yhdistyksen kiinteän omaisuuden ja kaluston ylläpitämiseksi

- pyrkimällä yhteistoimintaan muiden purjehdus- ja veneily-yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa

- järjestämällä yhdistyksen jäsenille sekä muille purjehdushenkisille tilaisuuksia miellyttävään ja hyödylliseen yhdessäoloon ja ajanviettoon.

4 §

Yhdistyksen tunnuksena on Suomen lipusta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu erikoislippu.

5 §

Yhdistyksen jäseniä ovat

- vuosijäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymis- ja vuosimaksun

- vakinaiset jäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymismaksun ja kertakaikkisena jäsenmaksuna 30-kertaisen vuosimaksun tai jotka on hyväksytty jäseneksi ennen 28.2.1993 ja ovat suorittaneet 30 vuoden ajalta vuosijäsenen jäsenmaksun taikka jotka on hyväksytty 6 §:n mukaisesti vakinaisiksi jäseniksi

- kunniajäsenet, jotka ovat jäsenmaksuista vapaat

- opiskelijajäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän, vuosijäsenten vastaavia maksuja alhaisemman liittymis- ja vuosimaksun, sen vuoden lopusta, jolloin täyttävät 18 vuotta sen vuoden loppuun, jolloin täyttävät 25 vuotta ja opiskelevat päätoimisesti jossakin valtion ylläpitämässä tai valtionapua nauttivassa oppilaitoksessa

- juniorijäsenet, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ja jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymis- ja vuosimaksun

- kannattajajäsenet, jotka suorittavat kertakaikkisena maksuna hallituksen kussakin erityistapauksessa hyväksymän kannatusmaksun, joka on vähintään 30-kertaisen vuosimaksun suuruinen.

Mikäli ruokakuntaan kuuluu vähintään yksi vuosi- tai vakinainen jäsen, peritään seuraavilta samaan ruokakuntaan kuuluvilta, mikäli nämä liittyvät seuran vuosijäseniksi, yhdistyksen syyskokouksen määräämä alempi liittymis- ja vuosimaksu.

Hallituksella on oikeus myöntää jäsenille alennusta tai vapauttaa jäsen yhdistyksen jäseniltään perimistä maksuista iän, sairauden, opiskelun, varusmiespalveluksen, pitempiaikaisen toisella paikkakunnalla oleskelun tai muun pätevän syyn johdosta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 §

Vuosi-, vakinaiseksi, opiskelija- ja juniorijäseneksi hyväksyy yhdistyksen hallitus yksityisiä henkilöitä yhdistyksen kahden jäsenen antaman kirjallisen puoltolauseen perusteella. Jäseneksi ottamiseen vaaditaan vähintään viisi puoltavaa ääntä. Kuitenkin jäseneksi pyrkiminen on katsottava hylätyksi, jos äänestyksessä on annettu useampi kuin yksi hylkäävä ääni.

Kunniajäseneksi voi yhdistyksen hallitus kutsua yksimielisellä päätöksellään henkilön, joka on erityisen ansioituneesti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa.

Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä yhteisön tai yksityisen henkilön, joka ilmoittaa haluavansa edistää yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erityisistä ansioista hyväksyä vakinaiseksi jäseneksi seuran muun jäsenen tai yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa edistäneen henkilön, joka ei ole seuran jäsen.

7 §

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä ja hyviä tapoja vastaan. Erottamisasiasta hallitus voi päättää, kun vähintään kuusi jäsentä on saapuvilla, ja erottamispäätös on pätevä kun viisi jäsentä siihen yhtyy. Päätös astuu voimaan heti, jollei siitä valiteta, ja sen katsotaan tulleen erotetun tietoon seitsemän päivää sen jälkeen, kun se on hänelle kirjatussa kirjeessä lähetetty. Erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaamisesta. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, ja hallituksen päätöksen muuttamiseen tarvitaan 3/4 kokouksessa annetuista äänistä. Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksen jäsenyydestä henkilö, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen hallituksen määräämänä aikana. Tästä päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla suullisesti eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa. Tällöin on jäsenten suoritettava jäsenmaksunsa eroamisvuodelta.

Hallitus ja toimihenkilöt

8 §

Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu

- kommodori

- kaksi varakommodoria

- kahdeksan jäsentä

Kommodori ja varakommodorit valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että vuosittain neljä on erovuorossa.

Hallitus valitsee tai ottaa tarpeelliset toimihenkilöt sekä nimeää tai esittää yhdistyksen kokouksen valittavaksi tarpeelliset toimi- ja lautakunnat.

9 §

Yhdistyksen hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla, paitsi 7 §:ssä mainittua asiaa käsiteltäessä.

Kommodorin ollessa estettynä hoitamasta tehtäviään toimii jompikumpi varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli heilläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi kommodoria yhdessä, joku kommodori yhdessä muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen kanssa tai yksi hallituksen siihen määräämä henkilö yksin.

10 §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille helmikuun 10 päivään mennessä ja näiden on palautettava tilit lausuntoineen hallitukselle helmikuun 25 päivään mennessä.

 

Kokoukset

11 §

Yhdistyksen kokoukset ovat

- kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä

- syyskokous joulukuun loppuun mennessä

- ylimääräinen kokous, joka kutsutaan koolle tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään 1/10 koko yhdistyksen jäsenluvusta sen koolle kutsumista aiheen ilmoittaen kirjallisesti vaatii.

Hallitus kutsuu kokoukset koolle ilmoittamalla vähintään viikkoa ennen kokouspäivää kevätkokouksen määräämässä, Helsingissä ilmestyvässä suomenkielisessä päivälehdessä tai jäsenille lähetetyillä kokouskutsuilla. Kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain 24 § määräykset.

12 §

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Kevätkokouksessa lisäksi esitetään ja päätetään

    5.1 Vuosikertomus

    5.2 Tilinpäätös

    5.3 Tilintarkastajan lausunto

    5.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen

    5.5 Vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille

6. Käsitellään kokouksen käsiteltäväksi valmistellut asiat sekä ne kysymykset, jotka kokous erikseen päättää ottaa käsiteltäväkseen

7. Kokouksen päättäminen

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta

4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen

6. Kommodorin ja kahden varakommodorin valinta seuraavaksi toimikaudeksi, joka alkaa seuraavan vuoden alusta lukien

7. Hallituksen muiden jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, joiden toimikausi alkaa seuraavan vuoden alusta lukien

8. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta

9. Toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion ja liittymis- ja jäsenmaksujen vahvistaminen seuraavalle vuodelle

10. Käsitellään kokouksen käsiteltäväksi valmistellut asiat sekä ne kysymykset, jotka kokous erikseen päättää ottaa käsiteltäväkseen

11. Kokouksen päättäminen.

Äänestys ja äänioikeus

13 §

Oikeutettuja tekemään esityksiä ja äänestämään yhdistyksen kokouksissa ovat yhdistyksen vuosi-, vakinaiset, opiskelija- ja kunniajäsenet. Kannattaja- ja juniorijäsenillä on ainoastaan puheoikeus, 15 vuotta täyttäneillä juniorijäsenillä on kuitenkin myös äänioikeus valittaessa juniorijäseniä seuran junioritoimikuntaan tai vastaavaan elimeen.

14§

Yhdistyksen ja hallituksen kokouksien äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä toisin määrätään. Äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaalissa, jossa ratkaisee arpa.

Vaalit on suoritettava umpilipuin.

Yleisiä sääntöjä

15 §

Yhdistyksen veneluetteloon merkitään vain ne jäsenten veneet, jotka vuosittain suoritetussa katsastuksessa on siihen hyväksytty. Tästä annetaan veneen omistajalle alustodistus kyseiseksi purjehduskaudeksi. Sen saatuaan on veneen omistajalla oikeus käyttää yhdistyksen lippua.

Yhdistyksen veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen purjehdusseuraan.

Sääntöjen muutos ja yhdistyksen purkaminen

16 §

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ja yhdistys voidaan purkaa, jos siitä tehtyä ehdotusta on kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä kokouksessa kannattanut vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä.

17 §

Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:lle.